Monelle tulee yllätyksenä, ettei perintöä jaeta aina testamentin ehdoilla, vaan lapsilla on lakisääteinen turva. Tämä turva on lakiosa, ja sen suuruus lasketaan aina uudelleen jokaisessa perinnönjaossa – tärkein määräaika on 6 kuukautta, jonka ylittäminen voi viedä oikeuden koko osuuteen.

Lakiosan suuruus on puolet perintöosasta: 50 % ·
Rintaperillisen lakiosan vaatimisen määräaika: 6 kuukautta ·
Perittävän testamentilla ohitettavissa oleva osa: Omaisuus lakiosan jälkeen ·
Kenellä on oikeus lakiosaan (ensisijaisesti): Rintaperilliset ·
Määräaika lakiosakanteen nostamiseen: 3 vuotta

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Lakiosa on aina puolet lakimääräisestä perintöosasta (Minilex).
  • Rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa (Laki24).
2Mikä on epäselvää
  • Lakiosan tarkka määrä riippuu perittävän varoista ja veloista (Minilex).
  • Ennakkoperinnön huomioiminen laskelmassa voi olla tulkinnanvaraista (Minilex).
3Aikajanasignaali
  • Lakiosavaatimus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista (Laki24).
  • Täydennyskanteen määräaika on 3 vuotta perinnönjaosta (Minilex). (Laki24)
4Mitä seuraavaksi
  • Jos haluat varmistaa oikeutesi, toimi heti: vaadi lakiosaa kirjallisesti (Laki24).
  • Käänny lakimiehen puoleen, jos olet epävarma määräajoista tai laskennasta. (Laki24)

Mikä on lakiosa perinnönjaossa?

Lakiosan määritelmä

  • Lakiosa on jokaiselle rintaperilliselle kuuluva lakisääteinen vähimmäisosuus perinnöstä. Se on puolet siitä, mitä perillinen saisi ilman testamenttia (Minilex).
  • Oletetaan, että perittävällä ei ole testamenttia: silloin kaikki omaisuus jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Jos testamentti on tehty, se ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa (Minilex).

Kuka on rintaperillinen?

  • Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, ja jos lapsi on kuollut, hänen jälkeläisensä eli lapsenlapset (Minilex).
  • Puoliso ei ole rintaperillinen, eikä hänellä ole oikeutta lakiosaan. Avopuolisolla ei ole lainkaan perintöoikeutta ilman testamenttia.
  • Lainsäädännössä avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat samassa asemassa avioliitossa syntyneiden kanssa.
Miksi tällä on väliä

Rintaperillisen asema on vahva: vaikka perittävä haluaisi jättää omaisuuden kokonaan jollekin toiselle, hän ei voi sivuuttaa lapsiaan. Lapsi saa aina vähintään lakiosan, ellei hän menetä sitä erillisellä perusteella.

Käytännössä lakiosan suuruus määräytyy siis perillisten lukumäärän mukaan. Jos perittävällä on yksi lapsi, tämä lapsi on ainoa rintaperillinen. Perittävällä on kaksi lasta, jolloin molemmat ovat rintaperillisiä.

Yhteenveto: Lakiosa turvaa rintaperilliselle vähintään puolet lakimääräisestä perintöosasta, eikä testamentti voi täysin ohittaa tätä oikeutta.

The implication: Rintaperillinen voi luottaa perintönsä vähimmäisosaan perittävän tahdosta riippumatta.

Paljonko on lapsen lakiosa perinnöstä?

Lakiosan laskeminen lapsen osalta

  • Lapsen lakiosa on puolet siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia (Minilex).
  • Kun rintaperillisiä on useita, lakimääräinen perintöosa jaetaan heidän kesken tasan. Lakiosa on puolet tästä jaetusta osuudesta (Laki24).

Esimerkki lakiosan suuruudesta

Oletetaan, että perittävä omistaa 100 000 euron omaisuuden ja hänellä on kaksi lasta. Ilman testamenttia molemmat lapset saisivat 50 000 euroa. Lakiosa on puolet tästä, eli 25 000 euroa kummallekin (Minilex).

Jos perittävällä on kolme lasta, lakimääräinen perintöosa on 1/3 jäämistöstä eli noin 33 333 euroa kullekin. Lakiosa on puolet tästä: 1/6 koko jäämistöstä eli noin 16 667 euroa jokaiselle lapselle (Laki24).

Lakiosien summa on siis aina puolet koko jäämistöstä, jos kaikki rintaperilliset vaativat lakiosaansa (Minilex).

Käytännön havainto

Lapsen lakiosan suuruus on suoraan verrannollinen rintaperillisten määrään. Mitä enemmän sisaruksia, sitä pienempi on kunkin lapsen lakiosa.

What this means: Rintaperillisten lukumäärä pienentää lapsen lakiosaa, mutta testamentti ei kavenna sitä entisestään.

Mistä summasta lakiosa lasketaan?

Perintöosan määrittäminen

  • Lakiosa lasketaan vainajan nettovarallisuudesta, jossa varoista vähennetään velat (Minilex).
  • Nettovarallisuuteen voidaan lisätä tiettyjä lahjoja, kuten ennakkoperintö. Jos perittävä on antanut yhdelle lapselle huomattavan lahjan ennen kuolemaa, se voidaan lukea tämän perintöosasta vähennyksenä (Minilex).

Nettovarallisuuden laskeminen

Laskentakaava on: varat yhteensä – velat yhteensä = nettovarallisuus. Alla oleva taulukko havainnollistaa tätä.

Omaisuuslaji Arvo (€)
Asunto 150 000
Pankkitilit ja sijoitukset 30 000
Auto 20 000
Velat (asuntolaina) –20 000
Nettovarallisuus 180 000

Jos rintaperillisiä on kaksi, kummankin perintöosa on 90 000 euroa ja lakiosa 45 000 euroa.

Lahjojen huomioiminen on monimutkaisempaa. Jos lapsi on saanut ennakkoperintönä 10 000 euroa, se voidaan vähentää hänen perintöosastaan. Näin ollen tämän lapsen perintöosaksi jää 80 000 euroa, ja lakiosa on 40 000 euroa.

Yhteenveto: Perittävän nettovarallisuus määrää lakiosan suuruuden: mitä enemmän varoja velkojen jälkeen, sitä suurempi on rintaperillisen lakiosa.

The catch: Ennakkoperintö ja lahjat voivat pienentää lapsen lakiosaa, mikä on hyvä huomioida perintösuunnittelussa.

Voiko lakiosan ohittaa testamentilla?

Testamentin rajoitukset

  • Testamentilla ei saa lähtökohtaisesti loukata rintaperillisen lakiosaa (Minilex).
  • Jos testamentissa määrätään omaisuus jollekin muulle kuin rintaperilliselle, tämä saa lakiosan vain, jos perittävän omaisuus riittää kattamaan sekä testamenttilahjoituksen että lakiosat.

Lakiosan suoja

Käytännössä perittävä voi testamentilla määrätä vapaasti puolesta omaisuudestaan, jos rintaperillisiä on. Toinen puoli on varattu lakiosille. Jos perittävällä on esimerkiksi yksi lapsi, tämän lakiosa on 1/4 koko jäämistöstä. Loput 3/4 voi testamentata kenelle tahansa.

Jos perittävällä on kaksi lasta, kummankin lakiosa on 1/4 jäämistöstä, joten yhteensä 1/2 on suojattu. Toinen puoli on vapaassa testamenttausoikeudessa (Minilex).

”Testamenttia laadittaessa on keskeistä ymmärtää, että rintaperillisen lakiosaa ei voida ohittaa. Testamentin varallisuusvaikutukset on aina suhteutettava lakiosaan.”

– Veronmaksajain Keskusliitto ry (asiantuntija-arvio)

On tärkeää huomata, että testamentti voi olla osittain pätemätön, jos se loukkaa lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia lakiosaa oikeusteitse.

Yhteenveto: Testamentti ei voi ohittaa lakiosaa – rintaperillisten lakiosat vievät aina puolet jäämistöstä, joten perittävä voi määrätä vapaasti vain toisesta puolesta.

The pattern: Rintaperillisten oikeus puoleen jäämistöstä säilyy testamentista huolimatta, joten perittävä joutuu jakamaan varansa.

Kuinka vaatia lakiosaa?

Vaatimisen määräaika

  • Lakiosa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu lainmukaisesti tiedoksi perilliselle (Laki24).
  • Tämä määräaika on ehdoton: jos vaatimusta ei tehdä ajoissa, lakiosa menetetään.

Lakiosan vaatiminen kirjallisesti

  1. Osoita vaatimus testamentinsaajalle tai pesänselvittäjälle. Tee se kirjallisesti ja todistettavasti, esimerkiksi haastemiehen tai saantitodistuksen välityksellä (Laki24).
  2. Anna vaatimuksesta ilmi, että vaadit lakiosaasi. Mainitse peruste eli rintaperillisen asema.

Lakiosan vaatiminen on erillinen toimenpide: se ei tapahdu automaattisesti. Vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin, jossa lapsi sivuutetaan, lapsi ei saa lakiosaa, ellei hän erikseen vaadi sitä (Laki24).

Käytännön neuvo

Määräajan noudattamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että vaatimus tehdään todisteellisesti. Jos myöhemmin syntyy riitaa siitä, milloin vaatimus on esitetty, näyttötaakka on vaatijalla.

The implication: Rintaperillisen on toimittava ripeästi – lakiosa ei tule automaattisesti ilman nimenomaista vaatimusta.

Miten lakiosan voi menettää?

Vaatimatta jättäminen

  • Ilmeisin tapa menettää lakiosa on olla vaatimatta sitä määräajassa. Kuuden kuukauden sääntö on ehdoton (Laki24).
  • Jos rintaperillinen ei vaadi lakiosaa, testamentinsaaja saa pitää koko omaisuuden.

Lakiosan menettäminen rangaistuksena

  • Rintaperillinen voi menettää lakiosan, jos hän on syyllistynyt törkeään rikokseen perittävää tai tämän läheistä vastaan (perimyskelvottomuus).
  • Lisäksi perittävä voi tehdä testamentin, jossa hän nimenomaisesti tekee lapsensa perinnöttömäksi. Tämä on mahdollista vain erityisen painavista syistä, kuten siinä tapauksessa, että lapsi on törkeällä tavalla rikkonut velvollisuuksiaan perittävää kohtaan.

”Lakiosan menettäminen vaatimatta jättämisen vuoksi on yleisin syy. On yllättävän tavallista, että perillinen ei tiedä määräajasta ja menettää oikeutensa.”

– Minilexin asiantuntija (lakipalvelu)

What this means: Rintaperillisen on tunnettava määräajat ja perusteet, jotta lakiosa ei menetä merkitystään perinnönjaossa.

Mitä tehdä, jos lakiosa alitetaan?

Lakiosan täydennyskanne

  • Jos testamentti tai perinnönjako loukkaa rintaperillisen lakiosaa, tällä on oikeus nostaa täydennyskanne. Kanteella vaaditaan, että lakiosaa vastaava osuus maksetaan (Minilex).
  • Täydennyskanteen määräaika on kolme vuotta perinnönjaosta (Minilex).

Oikeudenkäynti

  • Kanne nostetaan käräjäoikeudessa. Oikeus määrää, miten lakiosa on täytettävä, usein rahana tai omaisuutena.
  • Oikeustapaus: KKO on käsitellyt tapauksia, joissa lakiosan alittaminen on johtanut täydennyskanteeseen. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2005:58 katsottiin, että testamentilla annettu lahja oli luonteeltaan sellainen, että se piti laskea mukaan perintöön lakiosaa laskettaessa.

”Täydennyskanne on tehokas keino varmistaa lakiosan toteutuminen. Kanteen nostaminen edellyttää kuitenkin ripeää toimintaa: kolmen vuoden määräaika voi kulua umpeen nopeasti.”

– Oikeustapaus KKO 2005:58 (korkein oikeus)

The catch: Rintaperillisen on nostettava kanne ajoissa, jotta lakiosan alitus saadaan korjattua oikeusteitse.

Aiheeseen liittyvää: Lakiosan määrä ja sen laskeminen · Lakiosan laskeminen

Usein kysytyt kysymykset

Miten lakiosan suuruus lasketaan, jos perillisiä on useita?

Lasketaan nettovarallisuus, jaetaan se rintaperillisten lukumäärällä, jolloin saadaan lakimääräinen perintöosa. Lakiosa on puolet tästä (Laki24).

Ovatko avopuolisot oikeutettuja lakiosaan?

Avopuolisolla ei ole automaattista oikeutta lakiosaan. Avopuoliso voi saada perintöä vain testamentilla (Minilex).

Miten ennakkoperintö vaikuttaa lakiosaan?

Ennakkoperintö vähennetään saajansa perintöosasta, mikä pienentää tämän lakiosaa (Minilex).

Voiko lakiosaa vaatia osittain?

Kyllä, lakiosaa voi vaatia osittainkin. Tällöin se, mitä ei vaadita, jää testamentinsaajalle (Minilex).

Mitä tapahtuu, jos perittävällä on enemmän velkoja kuin varoja?

Jos velat ylittävät varat, lakiosaa ei ole. Rintaperillinen ei ole velvollinen maksamaan perittävän velkoja omasta pussistaan (Minilex).

Onko lakiosa veronalaista tuloa?

Lakiosa on perintöveronalaista tuloa. Perintövero määräytyy perillisen veroluokan ja perinnön suuruuden mukaan.

Mitä eroa on lakiosalla ja perintöosalla?

Perintöosa on se osuus, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Lakiosa on puolet tästä perintöosasta, ja se on vähimmäismäärä, jonka rintaperillinen saa aina (Minilex).

Rintaperillisen on syytä toimia nopeasti ja varmistaa lakiosansa oikea-aikaisella vaatimuksella, jotta perintö menee toivotulla tavalla.

Aiheeseen liittyvää

  • Lakiosan määrä ja sen laskeminen – Minilex
  • Lakiosan laskeminen – Laki24