Harva tulee ajatelleeksi, paljonko kirkollisveroa vuoden aikana kertyy, ennen kuin tilille jäävä summa yllättää. Se on kuitenkin yksi konkreettisimmista syistä, joiden vuoksi kirkon jäsenyydestä harkitaan luopumista – ja juuri tähän kirkollisverolaskuri tuo selvyyden. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä kirkollisvero muodostuu, miten laskuri toimii ja millaisia säästöjä eri kunnissa voi syntyä.
Keskimääräinen kirkollisvero vuodessa (2023): 415 euroa (luterilaisen kirkon jäsen, ansiotulot) ·
Kirkollisveroprosenttien vaihteluväli: 1,0 % – 2,0 % (kunnasta riippuen) ·
Korkein kirkollisveroprosentti (2025): 2,0 % (Toholampi, Sottunga, Lestijärvi) ·
Keskimääräinen kirkollisvero kaikki jäsenet huomioiden: noin 250 euroa vuodessa
Pikakatsaus
- Kirkollisvero lasketaan ansio- ja pääomatuloista (Verohallinto (vero.fi))
- Luterilaisen kirkon jäsen maksaa keskimäärin 415 € vuodessa (Yle (uutisointi))
- Kirkollisveroprosentti vaihtelee kunnittain 1,0 %–2,0 % (Verohallinto (vero.fi))
- Tarkka kirkollisveron määrä vuonna 2026 tarkentuu verovuoden aikana
- Yksittäisen henkilön veron määrä riippuu tuloista ja asuinkunnasta
- Kirkollisvero maksetaan vuosittain, ja eroakirkosta.fi-laskuri näyttää arvion säästöstä
- Käytä eroakirkosta.fi-laskuria oman verohyödyn selvittämiseen
- Harkitse eroamista taloudellisten ja muiden syiden perusteella
Viisi keskeistä tunnuslukua kertovat kirkollisveron nykytilasta: keskimääräinen vuosimaksu, veroprosenttien vaihteluväli, korkein prosentti, kaikkien jäsenten keskiarvo ja se, mistä vero lasketaan.
| Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Keskimääräinen kirkollisvero (ansiotulot, 2023) | 415 €/v |
| Keskimääräinen kirkollisvero (kaikki jäsenet) | 250 €/v |
| Korkein veroprosentti (2025) | 2,0 % |
| Matalin veroprosentti (esim. Helsinki, 2025) | 1,0 % |
| Laskuri | eroakirkosta.fi/verolaskuri |
Paljonko kirkollisvero on vuodessa?
Luterilaisen kirkon jäsen maksaa keskimäärin 415 euroa kirkollisveroa vuodessa ansiotuloistaan, kertoo Yle (uutisointi). Kun huomioidaan kaikki jäsenet, keskiarvo on noin 250 euroa vuodessa – summaan vaikuttaa se, että osalla tuloja on vähemmän.
Kunnittainen veroprosentti vaihtelee 1,0 % ja 2,0 % välillä, joten samalla tulotasolla vero voi olla jopa kaksinkertainen eri paikkakunnilla.
Kirkollisveron vaihtelu kunnittain
Korkein kirkollisveroprosentti vuonna 2025 on 2,0 %, ja sitä sovelletaan muun muassa Toholammilla, Sottungassa ja Lestijärvellä (Yle (uutisointi)). Pääkaupunkiseudulla prosentti on 1,0 %, kuten Kirkko ja kaupunki (seurakuntalehti) vahvistaa.
Viisi kuntaa, yksi havainto: ero korkeimman ja matalimman välillä on täydet 1,0 prosenttiyksikköä, mikä tekee 10 000 euron tuloilla 100 euron eron vuodessa.
Tämä tarkoittaa, että asuinpaikkakunta määrittää merkittävästi, kuinka paljon jäsenyys maksaa.
Mistä kirkollisvero lasketaan?
Kirkollisvero lasketaan molemmista ansio- ja pääomatuloista samalla tavalla kuin kunnan tulovero, Verohallinto (vero.fi) selventää. Veron määräytyminen perustuu asuinpaikkakunnan seurakunnan kirkollisveroprosenttiin.
Ansiotulot ja pääomatulot
Ansiotuloja ovat palkka, eläke ja muut työtulot. Pääomatuloja ovat esimerkiksi vuokratulot, osingot ja myyntivoitot. Molemmista lasketaan kirkollisvero samalla prosentilla.
Kirkollisveron laskentaperusteet
Eroakirkosta.fi-laskuri ottaa huomioon tulot ja kunnan veroprosentin ja antaa arvion vuosittaisesta kirkollisverosta. Se ei ota kantaa muihin vähennyksiin, mutta antaa suuntaa säästöstä.
Fact: Jokainen prosenttiyksikön ero veroprosentissa tarkoittaa 100 euroa vuodessa 10 000 euron tuloilla.
Tästä syystä laskuri on hyödyllinen työkalu: se konkretisoi, miten eri kunnissa asuvien verotaakka eroaa toisistaan.
Milloin joutuu maksamaan kirkollisveroa?
Kirkollisveroa maksavat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet verovuoden aikana (Verohallinto (vero.fi)). Vero peritään ennakonpidätyksenä palkasta tai eläkkeestä, aivan kuten kunnallisverokin.
Kirkollisveron maksuvelvollisuus
Jos olet kirkon jäsen, maksat automaattisesti kirkollisveroa. Jos et ole jäsen, veroa ei peritä – tämä on selkein taloudellinen kannustin eroamiselle.
Ortodoksisen kirkon seurakuntien veroprosentit vaihtelevat 1,75–2,25 prosentin välillä (Suomen ortodoksinen kirkko (kirkon taloustiedot)).
Oleellista on, että veronmaksu on automaattista, kun jäsenyys on voimassa – eroaminen katkaisee verovirran.
Pitääkö eläkkeestä maksaa kirkollisveroa?
Kyllä – eläkkeestä maksetaan kirkollisveroa samoin perustein kuin palkasta. Veronmaksajain Keskusliitto (verotutkimus) on julkaissut tietoa eläkkeiden verotuksesta, ja kirkollisvero on osa kokonaisuutta.
Eläkkeensaajan kirkollisvero määräytyy asuinkunnan veroprosentin mukaan, joten sama vaihtelu 1,0–2,0 % koskee myös eläkeläisiä.
Eläkeläiset eivät siis saa automaattista vapautusta – heidänkin veronsa vaihtelee asuinkunnan mukaan.
Onko järkevää erota kirkosta?
Eroamalla kirkosta kirkollisvero jää pois ja nettotulot kasvavat. Eroakirkosta.fi-laskuri auttaa laskemaan konkreettisen säästön.
Hyvät puolet
- Taloudellinen säästö (satoja euroja vuodessa)
- Itsemääräämisoikeus verojen käytöstä
- Ei kirkollisveroa – ennakonpidätys pienenee
Huonot puolet
- Menetät kirkon tarjoamat palvelut (hautaus, vihkiminen, kasteen siunaus)
- Yhteisöllisyys ja hengellinen tuki
- Hyväntekeväisyys ja diakoniatyö eivät saa tukeasi
Kirkosta eroamisen taloudelliset vaikutukset
Päätökseen vaikuttavat myös muut kuin taloudelliset syyt: kirkolliset toimitukset, yhteisö ja henkilökohtaiset arvot. Laskuri kertoo rahallisen hyödyn, mutta jokainen tekee päätöksen omista lähtökohdistaan.
Kirkosta eroaminen on vilkkaimmillaan, ja arvion mukaan noin 50 000 jäsentä eroaa vuoden 2025 aikana (Siikajokilaakso (paikallisuutiset)).
– Siikajokilaakso
Toimituksen huomautus: Eroamismäärä perustuu paikallislehden arvioon eikä ole virallinen tilasto.
Vaikka taloudelliset hyödyt ovat selviä, päätöksessä on tärkeää punnita henkilökohtaisia arvoja ja palvelujen tarpeellisuutta.
fi.wikipedia.org, veronmaksajat.fi, rantalakeus.fi, hollolanseurakunta.fi, facebook.com, kuntaliitto.fi
Jos haluat tietää tarkan kirkollisverosi määrän, voit laske vuosimaksusi nopeasti eri laskurilla, joka huomioi tulot ja asuinkunnan.
Usein kysytyt kysymykset
Miten kirkollisvero lasketaan palkasta?
Palkasta peritään ennakonpidätys, joka sisältää kunnallis- ja kirkollisveron. Kirkollisvero lasketaan ansiotulosta asuinkunnan veroprosentilla.
Voinko saada kirkollisveron takaisin, jos eroan kirkosta?
Kirkollisveroa ei palauteta takautuvasti. Eroamalla vältät tulevan veron, mutta jo maksettua veroa ei saa takaisin.
Vaikuttaako kirkollisvero pääomatuloveroon?
Kyllä, kirkollisvero lasketaan myös pääomatuloista samalla prosentilla kuin ansiotuloista.
Miten kirkollisvero ilmoitetaan veroilmoituksessa?
Kirkollisvero näkyy automaattisesti esitäytetyllä veroilmoituksella verovuoden tietojen perusteella.
Tarvitseeko minun maksaa kirkollisveroa, jos en käy kirkossa?
Kyllä, jos olet kirkon jäsen, maksat kirkollisveroa riippumatta siitä, käytätkö kirkon palveluita.
Miten kirkollisveroprosentti määräytyy eri kunnissa?
Kukin seurakunta päättää oman veroprosenttinsa, ja se vahvistetaan vuosittain. Kunnittaiset prosentit on listattu Vero.fi-sivustolla.
Aiheeseen liittyvää
- Laske eläkkeen verotus 2026 – veroprosenttilaskuri ja taulukko
- Bruttopalkka: miten lasketaan ja paljonko jää käteen
Yhteenvetona: kirkollisveron määrä vaihtelee paljon asuinpaikan ja tulotason mukaan. Laskuri auttaa tekemään tietoon perustuvan päätöksen, ja taloudellinen hyöty on konkreettinen – mutta päätös on henkilökohtainen. Suomen veronmaksajalle kysymys on lopulta siitä, maksaako mieluummin kirkolle 400 euroa vuodessa vai pitääkö ne itse.